Olen tammikuusta 2024 lähtien lukenut Raamattua huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Syynä on se, että vietin silloin kaksi viikkoa New Yorkissa Elim Global Mission- järjestön rukouskoulussa. Siellä heräsin joka arki-aamu klo 5 ja menin alakerran pieneen koukoushuoneeseen muitten kanssa vähän vaille kuudeksi ja klo 06-07 keskityimme Jumalaan, itse kukin tahoillamme, mutta yhdessä. Opettelimme päivän mittaan eri opetusten kautta, millainen on Raamatun Jumala. Hän ei ole muuttunut vuosituhansien aikana, vaan hän on Ikiaikojen Jumala, Minä Olen. Hänen luonaan ei ole muutosta ei vaihteen varjoa. Osana mielenmuutosta oli Raamatun lukeminen 10 lukua päivässä. Näin tulen lukeneeksi Raamatun läpi kolme kertaa vuoden aikana.

Aiemmin ajattelin, että en mitenkään pysty lukemaan 10 lukua Raamatusta päivässä. New Yorkissa se tapa oli helppo aloittaa ja kun aloin nähdä muutoksia elämässäni, olen ollut motivoitunut sitä jatkamaan. Miten sana runsas lukeminen on vaikuttanut minuun? Muutamia asioita mainitakseni:

• Olemiseni on vakautunut ja rauhani on lisääntynyt
• Sana on alkanut avautua uudella tavalla
• Rukouksissani ja puheessani on enemmän auktoriteettia
  
  

Matteuksen evankeliumissa luvussa 25 on tuttu kertomus palvelijoista, jotka saivat isännältään talentteja. Isäntä jakoi omaisuutensa heille, sillä hän oli muuttamassa pois maasta eikä voinut siksi hoitaa asioita paikallisesti. Kaksi palvelijoista suhtautuivat saamiinsa talentteihin aktiivisesti, he ottivat riskejä, sijoittivat ne bisnekseen ja heidän omaisuutensa kaksinkertaistui. Saadakseen tällaisen tuloksen, heidän oli nähtävä paljon vaivaa ja käytettävä paljon aikaa.

Kolmas  palvelija oli omien sanojensa mukaan pelon vallassa ja ainoa, mitä hän pystyi tekemään, oli kätkeä talentit pois varkaiden ulottuvilta. Ainoa vaivannäkö, mitä hänen tarvitsi tehdä, oli kaivaa kuoppa, laittaa raha kuopan pohjalle ja lapioida maa päälle. Sitten hän lähti ilmeisen tyytyväisenä pois.

Kun isäntä palasi matkoilta ja halusi kuulla, miten hänen omaisuuttaan oli hoidettu, kaksi ensimmäistä saivat kiitoksen. Isäntä kutsui heitä hyviksi ja luotettaviksi palvelijoiksi. Heidät myös kutsuttiin isännän järjestämiin juhliin. Kolmas palvelija sai sen sijaan ankarat moitteet. Isäntä kutsui häntä kelvottomaksi ja laiskaksi palvelijaksi.

Laiska palvelija syytti isäntää, sanoi häntä ankaraksi tai kovaksi mieheksi, joka odottaa satoa sieltä, minne ei ole kylvänyt. Isäntä ei korjannut hänen arviotaan, vaan päinvastoin, koska hänen odotuksensa oli korkealla, hän tiesi, että satoa voi tulla sieltäkin, minne hän ei ole kylvänyt, palvelijan olisi pitänyt päästää leiviskästä irti ja vähintään antaa se kasvamaan korkoa pankissa.

Palvelija ei halunnut edes tätä vaivannäköä nähdä ja syytti tekemättä jättämisistään isännän luonnetta. Vertauksessa lopputulos oli huono, palvelijan talentti annettiin sille, jolla alunperin oli 10 talenttia ja hän itse ei päässyt juhliin mukaan.

Kuinka paljon meidän elämäämme hallitsee epäonnistumisen tai rangaistuksen pelko?

Kuinka paljon selitämme tekemisiämme ja tekemättä jättämisiämme sen mukaan, mitä ajattelemme muiden motiiveista?

Ajattelemmeko Jumalasta, että hän haluaa meille hyvää ja haluaa siunata kättemme työn, niin että voimme kiitollisuudesta ja lapsen asemasta käsin tehdä asioita hänen kanssaan?

Vertauksessa käytetty sana ”laiska” on sama sana alkutekstissä kuin Room 12:11 Paavalin käyttämä veltto. ”Älkää olko velttoja, olkaa innokkaita, palakoon teissä Hengen tuli, palvelkaa Herraa.”

Rukoile kanssani: Rakas Jeesus, auta minua seuraamaan sinun esimerkkiäsi. Sinä tiesit että Isä Jumala on hyvä. Sinä olit täynnä Pyhää Henkeä, vietit usein aikaa Isän kanssa ja kaikessa halusit etsiä Hänen tahtoaan. Sinä halusit tehdä niitä tekoja, jotka Isä antoi sinulle. Auta minua olemaan sellainen saviastia, jossa sinun kirkkautesi tulee esiin.